Ihana ilma tänään. Ollaan ulkoiltu ja nautittu pihasta ja kävelyistä. Siiristä on tullutkin sitten tyypillinen peke, eli neiti luulee olevansa vainukoira. Aina nenä maassa ja nyt kun lumi on sulanut niin maasta löytyy paljon haisteltavaa ja ihmeteltävää. Kävelmatkat ovat meillä pidentyneet ajallisesti.

Luntakin vielä pihasta löytyy.

Siiri on kuin imuri, kaikki roskat imeytyvät turkkiin, kaulukseen ja mahan alle.

Nyt saa olla onnellinen, että neitistä saa kuvia pää pystyssä, kun nenä on aina maassa.

Tarkkana saa olla, että mitä tuonne suuhun menee, aina jotain maistellaan.

Neulasimuri

Vaikka pihassa on vielä lunta niin olen jo kahteen kertaan haravoinut, silti aina on roskaa.

Siirillä on niin kauniit silmät, minkä myös kaikki tuomarit ovat huomanneet.

Siiri pestään kaksi kertaa päivässä, jalat ja pohja. Aina kävelyn jälkeen.

Lumi onneksi sulaa pikkuhiljaa pois.

Lumesta on vielä kekojakin. Tuonne korkealle Siiri kiipeää mielellään.

Siirin ruokailut ovat muuttuneet, enää ei ruoka maistu kahta kertaa päivässä. Välillä jää kokonainen päivä väliin, ettei syödä mitään. Taitaa olla tarkka linjoistaan tämä neilti. Vatsa on kyllä ollut kestävä Siirillä ei ole ongelmia vatsan kanssa. Ei kertaakaan ole  ollut ripulilla. Lohi on Siirin herkkua ja keltainen paprika. Meillä on kupissa aina kuivamuonaa, jos muuten ruoka ei maistu niin niitä on kiva nakertaa. Nälkä tulee aina iltaa kohti. Tarjoan aina aamusta ruokaa, jos ei kelpaa otan kupin pois ja tarjoan myöhemmin. Sitten yleensä menee. Tietysti koulutusherkutkin täyttävät vatsaa. Harjaamisesta on tullut rutiini, nyt kun jouduttu suihkuttamaan vatsa-alustaa niin on sitten myös harjattu ja kammattu niin saa roskat parhaiten iroamaan. Siiri on kyllä ihanan neiti!