Maaliskuu on ollut todella kiireinen. Heti aluksi vieraita Etelä-Afrikasta, he halusivat tulla Suomeen katsomaan revontulia ja jo aiemmin kyselivät minulta neuvoa. Olisivat halunneet tulla jo jouluksi, mutta tunnetusti Lappi oli viimeistä majapaikkaa myöten täynnä, vaikka yritimme minkälaisia vahtoehtoja ja heidän kriteerinä oli, että he valmistavat ruuan itse eli ei hotelliin. Ensin katselivat Levin seutua, mutta lähetin heille kaikki mahdolliset Lapin seudun kohteet, missä esim on mahdollista nähdä revontulet.

Sitten Theresa kirjoitti minulle, että he saapuvat Suomeen 1.3 lentämällä ensin Frankfurtiin ja sieltä Tukholmaan ja he halusivat tulla laivalla Helsinkiin, Viking Linellä he saapuivat Helsinkiin 4 päivän matkustamisen jälkeen. Viettivät yhden yön Helsingissä ja lensivät sieltä Ivaloon lomailemaan. Siellä he viipyivät 9:n päivään maaliskuuta, harrastaen huskysafaria, revontulien bongailua ja moottorikelkkasafaria Saariselällä. Seurailin täältä käsin revontulivahdin kautta, milloin näkyy revontulet ja ilmoitin aina heille, milloin niitä on näkyvissä, mutta Suomen talvi on arvaamaton, ja lunta satoi useana päivänä ja taivas oli pilvessä ja sitten kun oli kirkasta niin oli tavattoman kylmää ainakin Etelä-Afrikkalaiselle! Onneksi he kuitenkin näkivät  revontulet, mutta niitä on todella haasteellista kuvata, joten se ei onnistunut. 9 päivä he lensivät takaisin Helsinkiin ja he halusivat tulla meille katsomaan koiria, koska olivat itsekin Peke-ihmisiä, heillä oli sillä hetkellä 3 Pekingesiä ja heillä on ollut aina Pekigesejä! Useampia aina yhtäaikaa jopa 6 kpl kerralla, nyt ovat vähentämässä määrää.

Menimme heitä vastaan lentokentälle ja meillä oli aivan ihana vierailu meillä. He osasivat olla pekejen kanssa ja eivät yhtään pelänneet Baronia, joka osaa joskus olla arvaamaton vieraita kohtaan. Seuraavana päivänä haikein mielin saatoimme heidät Helsinkiin lentokentälle kotiin lähtöä varten. Theresa halaili ja suukotteli minua poskille kyyneleet silmissä, kutsui meitä heille Etelä-Afrikkaan! Pidämme yhteyttä ja soitamme Facebookin messengerin kautta toisillemme, kävi vielä niin surullisesti, että yksi heidän Pekingeeseistään kuoli, oli saanut kohtauksen juuri sinä aamuna kun pääsivät kotiin ja Theresa ehti nähdä vlelä koiransa elossa ja seuraavana päivänä pikku Coco nukkui pois. Niin surullista!

Perjantaina saatoimme heidät lentokentälle ja lauantaina lähdinkin sitten junalla kohti Oulua Jessen rippijuhliin Pudasjärvelle.Oli ihana nähdä lapset ja lastenlapset ja lastenlastenlapset.Kivat rippijuhlat, vaikkakin kiireiset, kun sitten maanantaina jo palasimme takaisin kotiin.

Sunnuntaina kävimme taas mökillä ja jäällä koirien kanssa, kun nauttivat siellä juoksemisesta ylikaiken. Taisi olla viimenen jääjuoksu tältä talvelta. Kevät etenee nyt niin vauhdilla.

Vastassa Theresaa ja Jamesia

Ja tässä he ovat

Kävimme Vehoniemen automuseossa

Theresa on todella sydämellinen ystävä

James  ja Theresa pallotuolissa

Koirat olivat keskiössä tällä vierailulla

Theresa konttaa lattialla koirien kanssa

Haikein mielin kyyneleet silmissä Theresa lähtee ja tästä hän palasi vielä takaisin halaamaan minua.Nyt olemme soitelleet toisillemme jo monta kertaa.

Jesse pääsi ripille 12.3

 

Paljon rippilalapsia, Jesse jossain takarivissä

Jani, Jesse ja Hanna sisarukset

Jesse äidin ja isän kanssa

ja kotona

Pikku Elli päivän prinsessa

 murkut on iha oma lajinsa, serkukset, Joni ja Jesse

Elias, istui reippaasti kirkossa hiljaa vaikka tilaisuus kesti 2 tuntia.

Elli Mirka mummun kanssa

Mirka mummu, Elias ja Elli, Nasu ja Marttakin on kerjäämässä

Elias ja Elli

Jonna ja Jari

Sisarukset Mirka ja Jonna sekä Elli ja Elias

Rippijuhlissa tapaa sukulaisia ja juttua riittää

Rippilapsi taisi jo väsyä

Kari oli kotimiehenä koirien kanssa, kun mummu oli rippijuhlissa. Eilen käytiin koirien kanssa mökillä ja jäälla juoksemassa, joka on todellista huvia koirille.

Aivan ihana aurinkoinen ilma ja kaikki saimme nauttia ulkoilusta

Vauhtia riittää, vauhdikkain kaikista meidän pekeistä on Allu, edes Siiri ei saa Allua kiinni kun juostaan kilpaa ja hitain ja laisikin kaikista on Baron.